Miniwebinaariin otti osaa 28 henkilöä ja kokoukseen 35 henkilöä, joista sidosryhmien edustajia oli 12. Miniwebinaarin osanottajalista on tarvittaessa tarkistettavissa Juhani Hyväriseltä ja kokouksen osanottajalista on jaeltu muistion liitteenä kokouksen osanottajille.

Kim Hagström Halton Oy:stä toimi puheenjohtajana. Esitykset on ladattavissa tämän websivun alalaidasta. 

1.Ajankohtaisia asioita juomavesidirektiivin toimeenpanoon liittyen

Tomi Marjamäki ympäristöministeriöstä esitteli vähän päälle vuosi voimaan astuneen juomavesidirektiivin tavoitteita ja toimeenpanon valmistelutilannetta Suomessa.

Uuden juomavesidirektiivin avulla pyritään turvaamaan entistä laadukkaampi talousvesi, edistämään veden saatavuutta, lisäämään vesihuollosta tiedottamista ja parantamaan vesihuoltolaitosten energiatehokkuutta koko unionin alueella. Kukin jäsenmaa toimeenpanee direktiivin säännökset lainsäädäntöänsä tarvittavin osin muuttamalla.

Esityksessä käytiin läpi direktiivin keskeiset kohdat erityisesti sen mukaan, millä kohdilla on vaikutusta Suomen lainsäädäntöön. Toimeenpanoa varten on koottu ohjausryhmä ja edelleen viisi alatyöryhmää, jotka ovat käyneet viime vuoden aikana läpi direktiivin toimeenpanossa tarvittavat säädöskohdat. Hallituksen esitys lakimuutoksista on odotettavissa maaliskuussa 2022 ja asetusmuutokset mahdollisesti myöhemmin.

Säädösmuutoksia tulisi STM:n ja YM:n hallinnonalan säädöksiin. Isoimpia muutosaiheita nykykäytäntöön nähden ovat terveysvaatimusten ja pitkäaikaiskestovaatimusten erottelu eri säädöksiin, legionellariskin arviointi, valmistusmateriaalien positiivilistat ja kaavailtu juomavesituotemerkintä koko vedenjakeluketjun tuotteille.

Keskustelussa tuotiin esille mm seuraavaa:

• DWD:ssä tulee nyt ensimmäistä kertaa näkyvästi mukaan legionella. Onko tietoa, kuinka paljon legionellaa esiintyy Suomessa?
  • Legionellaa esiintyy myös Suomessa ja tilastoinnista vastaa THL
  • Legionella on todennäköisesti alidiagnosoitu tauti, ja todelliset määrät saattavat olla tilastoituja suurempia.
• Voidaanko LKV ~+58 oC vaatimusta soveltaa esim. siten, että lämmitetään käyttövettä jaksottaisesti ja siten vähennetään legionellariskiä?
  • Suuri merkitys lämpöpumppuihin
  • On tiedossa, että muissa maissa on eri käytäntöjä, mutta lämpimän käyttöveden lämpötilatasoihin ei ole tulossa muutosta DWD:stä johtuen.
• vedenlaadunseurannasta meillä Pohjoismaissa? Keski-Euroopassa tuo otetaan todella vakavasti ja moni julkinen rakennus työllistää ”huuhtelijoita”, jotka kiertävät ympäri rakennusta hanojen perässä. Saksassa järjestelmälle, joka kertoo hana kohtaisen huuhtelutarpeen ja koostaa automaattisen päivittäisen raportin, tuntuu olevan hyvinkin tilausta.

2.Ylilämpenemisen riski ja jäähdytyksen mitoitus nykyisessä ja tulevaisuuden säässä

Risto Kosonen alusti otsikon aihepiiristä ja käsitteli sitä kolmesta näkökulmasta: Sisälämpötilan tavoitearvot ja mitoitussää

• Asuntojen kesäaikaiset huonelämpötilat
• Ilmaston lämpenemisen vaikutus
• lämpötiloihin ja energiankulutukseen

Aihepiiri on ajankohtainen sillä esimerkiksi viime kesä toi esille samankaltaisia ongelmia kuin vuoden 2018 hellekesä. Erisuunnittelutapauksissa soveltuvien säätiedostojen valinta ei kuitenkaan ole täysin yksioikoinen tehtävä, vaan eri tiedostoilla on omat erityispiirteensä, jotka olisi otettava huomioon tuloksia arvioitaessa. Keskustelu siitä, millä tavalla säätarkastelu ja tulevaisuuden sään huomiointi tulisi tehdä, vaatisi kuitenkin enemmän aikaa kuin mihin miniwebinaarissa oli mahdollisuus.

Asumisterveysasetuksen max. lämpötila (32 ℃) ylitetään hellekesänä (2018) vanhoissa rakennuksissa 1815 Kh ja tulevaisuuden hellekesän (2050) aikana 3100 Kh, kun ikkunatuuletusta ei käytetä. Tulevaisuuden TRY2050 vs. TRY 2020 pienentää -8.. 14 % lämmitysenergian tarvetta ja kasvattaa +30.. 43 % jäähdytysenergian tarvetta. Alustuksessa esitetyllä esimerkkiratkaisulla lämpötilan hallinta kasvattaa TRY 2020:lla 2.8 kWh/m2,a TRY 2050:llä 4 kWh/m2,a sähköenergiankulutusta, joka on vain 2,8 % ja 4 % kokonaissähköenergian kulutuksesta.