Miniwebinaariin otti osaa 30 henkilöä etäyhteydellä ja paikan päällä oli 12 henkilöä. Miniwebinaaria seuranneeseen sisäympäristöryhmän kokoukseen otti osaa ja kokoukseen 24 henkilöä etäyhteydellä ja 13 henkilöä paikan päällä. Sidosryhmien edustajia oli 13. Miniwebinaarin osanottajalista on tarvittaessa tarkistettavissa Juhani Hyväriseltä ja kokouksen osanottajalista on jaeltu muistion liitteenä kokouksen osanottajille.

Kim Hagström Halton Oy:stä toimi puheenjohtajana. Esitykset on ladattavissa tämän websivun alalaidasta. 

Laskennallisia tarkasteluja mahdollisista syistä korkeisiin sisälämpötiloihin

Mika Vuolle Equa Finland Oy:stä alusti kokouksessa korkeiden sisälämpötilojen mahdollisista syistä ja niiden osuudesta sisälämpötilan kohoamiseen ja parannusehdotuksista käsiteltyihin syihin. Esitys perustuu Taltekan tilaamaan selvitykseen, joka tilattiin osana Talotekniikan konseptit energiatehokkaan korjausrakentamisen tueksi -hanketta. Mika kävi läpi selvityksen laadintaperusteet ja esitteli joidenkin esimerkkien avulla selvityksen käsittelytapaa. 

Selvityksessä valmistuva opas on nyt viimeistelyvaiheessa ja ajatuksena on, että sen voisi julkaista Talotekniikkainfon esimerkkinä. Opas on tiivis kuvaus mahdollisista syistä ja tarkoitettu lähinnä suunnittelijoille. Sen käyttäminen tiedottamisessa laajemmalle yleisölle vaatii lisätoimia – tai kuten Mika kuvasi Parman kinkun viipalointia – eli tarkkoja viipaleita oppaasta kohdennettuun viestintään.

Esitysaineisto on ladattavissa tämä sivun alalaidasta.

Selvitys liittyy joukkoon muita selvityksiä, joita Equa Finland Oy on tehnyt tai tekee parhaillaan. Alalaidan linkistä voi ladata myös Rakennusteollisuus RT:n tekemän suunnitteluohjeen, joka julkaistiin viime syksynä. Tulossa on vielä ainakin Sisäilmayhdistyksen tilaama lämpötilanhallintaan liittyvä selvitys.

Keskustelussa nostettiin esiin seuraavia asioita:

• lattiaviilennyksen käyttö lämpötilan hallinnassa, paras vaikutus saataisiin laatan sisään asennettavalla putkistolla, jolloin pystyttäisiin parhaiten hyödyntämään termistä massaa viilennyksessä
• kerrostalokohteissa on havaittu, että koneellisen LTO:n ohitus ei aina toimi suunnitellulla tavalla. Asukkaan tai huoltohenkilöiden on häiriötä vaikeata havaita. Tällöin tuloilma lämpenee tarpeettomasti.
• samoin on havaittu, että tuloilma lämpenee märkätilojen alakatoissa olevissa koteloissa kulkiessaan ja tuo lämpökuormaa tuloilman mukana muihin tiloihin.
• yhtenä ehdotuksena mainittiin, että ilman liike voi parantaa termistä viihtyisyyttä. Vaikka selvitys on yksityiskohtainen, ei siinä tarkasteltu ilman nopeuskenttää ja ilman nopeuden vaikutusta koettuun lämpötilaan.
• yhtenä parannusmenetelmänä mainittu tehostetun ilmanvaihdon käyttäminen asunnon viilentämiseen yöaikana vaatii, että huomioidaan erityisen huolellisesti myös ilmanvaihdon aiheuttama äänitaso. Korkeampaa äänitasoa siedetään helpommin, mikäli käyttäjä voi itse vaikuttaa siihen, onko ääntä käyttävä ratkaisu käytössä vai ei.
• kantakaupungin asunnot todettiin omana ryhmänään käsiteltäviksi asunnoiksi. Asunnot saattavat olla hyvinkin erilaisia ratkaisuiltaan ja iältään. Ratkaisujen käytettävyyteen vaikuttaa myös sijainti melu- tai epäpuhtauslähteiden läheisyydessä. Selvityksen toimenpiteet ovat kuitenkin hyvä lähtökohta myös näiden asuntojen lämpötilan hallintaa mietittäessä.

Tarpeenmukaisen ilmanvaihtojärjestelmän ohje

Marianna Tuomainen Helsingin kaupungin rakennetun omaisuuden hallinnan yksiköstä alusti uunituoreesta ohjeesta tarpeenmukaisen ilmanvaihtojärjestelmän suunnitteluun, toteutukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon. Ohje on koettu tarpeelliseksi, kun toisaalta halutaan vähentää energiakustannuksia ja toisaalta riskinä on, että huono ilmanvaihto aiheuttaa haittaa rakennusten käyttäjien terveydelle. Käytännöllisenä ratkaisuna, jolla oikein toteutettuna päästään hyvään lopputulokseen, on että ilmanvaihtoa ohjataan käyttötarpeen mukaan. Tällöin sisäilman laatutasoa voidaan ylläpitää käyttöaikana ja tarpeetonta energiankulutusta välttää niinä aikoina, kun tilat eivät ole käytössä.

Esitysaineisto on ladattavissa tämän sivun alalaidasta.

Tarpeenmukaisten ilmanvaihtojärjestelmien ohjeella halutaan yhtenäistää ja selkeyttää ilmavirtasäätöisten ja on-off -tyyppisten järjestelmien suunnittelu-, toteutus-, käyttöönotto- ja ylläpitokäytäntöjä. Toteuttamalla toimintavarmoja tarpeenmukaisia ilmanvaihtojärjestelmiä, saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä koko rakennuksen elinkaaren aikana. Tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla on myös merkittävä rooli päästövähennystavoitteiden sekä Hiilineutraali Helsinki 2030 tavoitteen saavuttamiseksi.

Keskustelussa nostettiin esiin seuraavia asioita:

• Combi-hankkeen havainnot vaipan yli vallitsevan paine-eron vaihteluista eri tilanteissa: onko paine-ero mukana ohjeistettavissa asioissa.
  • Helsingin kaupungilla on paljon ohjeita, joita kaikkia on noudatettava aiheen mukaan. Paine-eron mittaamiseen liittyvää asiaa on kuvattu ns. mittarointiohjeessa. Muita sivuavia ohjeita ovat ainakin LVI-suunnitteluohje ja rakennusautomaation suunnitteluohje. Mittarointiohje jaellaan muistion liitteenä samoin kuin tarpeemukaisen IV:nkin ohje.
• aihepiiri on kiinnostava ja on hienoa, että ohjeesta saatiin tuoreeltaan alustus
• todettiin myös, että parhaillaan on käynnissä Ilmanvaihtojärjestelmien katsastusmenettelyn pilotointihanke, jonka raporttia odotetaan julkaistavaksi kesäkuun aikana

Lisätietoja: Juhani Hyvärinen