Talotekniikka-oppaiden tuotanto käynnistyi vuonna 2016, samanaikaisesti vuoden alusta 2018 voimaan astuneen uuden asetuksen valmistelun kanssa. Oppaiden tuotanto on ollut mittava yhteinen ponnistus, johon ovat osallistuneet laajasti niin alan teollisuus ja valmistajat, suunnittelijat kuin virkamiehetkin. Hankkeen ansiosta hyvät käytännöt saadaan kirjallisiksi ohjeiksi nyt varsin nopeasti; oppaat päivittyvät vuosittain jatkuvan kommentoinnin ja vuoropuhelun ansiosta.

Kimmoke talotekniikkaoppaiden tuotantoon syntyi, kun Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMk) kaikki osat uudistettiin. Vuoden 2018 alusta voimaan astuneiden asetusten taustalla oli ajatus vähentää sääntelyä ja eriyttää määräykset entistä selvemmin ohjeista. Talotekniikkaoppaiden teko käynnistettiin asetusten valmisteluvaiheessa, jolloin ympäristöministeriön kuulemistilaisuuksien ansiosta kaikki osapuolet pysyivät ajan tasalla siitä, mitä oli tulossa. Oppaiden kirjoitustyötä koordinoi Talotekninen teollisuus ja kauppa Talteka ry. Kun asetukset sitten astuivat voimaan, olivat oppaatkin jo lähes valmiita.

Jarmo Mäenpää, Uponor Suomi Oy

Uponor Suomi Oy:n Jarmo Mäenpää osallistui oppaiden tuotantoon sekä kirjoitustyötä koordinoivan ohjausryhmän jäsenenä että käsikirjoittajana.

– Tämä on isoin alan yhteinen ponnistus, sanoo 35 vuotta talotekniikan parissa töitä tehnyt Mäenpää. – Projektiin sitoutuivat niin alan teollisuuden edustajat ja valmistajat kuin ympäristöministeriön ja rakennusvalvonnan virkamiehetkin. Hienointa projektissa on ollut hyvin avoin keskustelu ja se, että alan paras asiantuntemus on nyt yhdessä valjastettu dokumentoimaan parhaita käytäntöjä, Mäenpää hehkuttaa.

Kommentointi sitouttaa ja tukee vuoropuhelua

Talotekniikkaoppaiden tavoitteena on selkiyttää asetuksissa esitettyjen olennaisten vaatimusten tulkintaa. Oppaiden ohjeet antavat tukea myös asennukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon.

Esimerkkinä tulkinnanvaraisista käytännöistä Mäenpää mainitsee kerrosalojen seinäpuhalluksen, jonka toimivuudesta ja toteutuksesta käytiin ennen vuotta 2018 jatkuvaa eipäs-juupas -keskustelua. Talotekniikkaoppaiden ohjeistuksen ansiosta seinäpuhallus-tekniikka alkoi selvästi yleistyä.

On selvää, ettei ohjeistuksessa oteta kantaa tuotteisiin tai ratkaisuihin, vaan tehdään linjanvetoja hyviksi todetuista käytännöistä. Tärkeää on myös se, että oppaisiin päätyvä ohjeistus täytyy olla koeteltua ja käytännössä testattua. Mäenpää korostaa myös, että oppaiden tehtävänä on vain auttaa asetustekstin tulkinnassa ja käytäntöön viemisessä, ja että ainoastaan rakennusvalvonnalla on oikeus tulkintaan. Yhteistyötä rakennusvalvonnan kanssa Mäenpää kehuu vuolaasti.

Vantaan rakennusvalvonnan Harri Aavaharju

Rakennusvalvontaa projektissa edusti Vantaan rakennusvalvonnassa työskentelevä Harri Aavaharju, joka toimi kirjoitushankkeessa Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n edustajana. Aavaharju on ollut mukana kaikissa hankkeen julkaisemissa kolmessa oppaassa sekä käsikirjoittajana että päivityksiä tehtäessä.

– Pidän tärkeänä sitä, että ympäristöministeriö halusi erityisesti rakennusvalvonnan sitoutuvan Talteka ry:n koordinoimaan hankkeeseen, Aavaharju sanoo. – Koen omaksi tehtäväkseni siksi ennen kaikkea avata ohjeita ja sitouttaa toimijoita sekä kentällä että rakennusvalvonnassa yhtenäisiin käytöntöihin. Myös rakennusvalvonnalle on tärkeää, että asetusten teksti ja siitä johdetut tulkinnat olisivat mahdollisimman yksiselitteisiä – mitä ne nykyisen ohjeistuksen ansiosta mielestäni ovatkin, hän jatkaa.

Jatkuvan parantamisen positiivinen kehä

On hyvin inhimillistä, että jonkin asian voi ymmärtää myös vaihtoehtoisella tavalla. Tutkimustietokin lisääntyy nopeasti, ja siihen reagoiva tuotekehitys tuo markkinoille uusia tuotteita ja ratkaisuja entistä nopeammin. Talotekniikkaoppaita päivitetään vuosittain, ja mahdolliset muutokset tulevat siten mukaan jo tuoreeltaan.

Aavaharju muistuttaa, että rakennusvalvonta ei ole suunnitelman hyväksyvä tai hylkäävä viranomainen, vaan tarkistaa ainoastaan suunnittelijan kelpoisuuden. Siitä alkaa vuoropuhelu, jonka tuloksena myös toteutussuunnitelmista keskustellaan.

– Opashanke yhtenäistää myös rakennusvalvonnan toimintaa eri paikkakunnilla, Aavaharju sanoo. – Myös rakennusvalvonnalla täytyy olla kykyä reagoida muutoksiin, emme me voi olla kehityksen jarruna, Aavaharju sanoo.

Kulunut puolitoista vuotta on Aavaharjun mukaan vielä lyhyt aika muuttaa ajattelutapoja. Yhtenäisen tulkinnan varmistamiseksi esimerkiksi Vantaalla rakennusvalvontaan lähetetty kysymyksen sisältävä sähköposti tulee kaikille, ja vastaus jaetaan kaikkien rakennustarkastajien sähköposteihin.

– Talotekniikkaoppaat ovat hyvä apuväline ja soisin, että oppaita käytettäisiin erityisesti mobiilisti, koska siten ne ovat helppokäyttöisiä. Mobiiliversiossa on erittäin hyvä hakutoiminto, joka löytää hakusanalla relevantit kohdat. Aiemmat kommentoinnit ovat näkyvissä, joten jatkossa ei tarvitse kysyä samoja kysymyksiä uudestaan, Aavaharju summaa.