Paine-ero rakennuksen vaipan yli

Lari Eskola ja Marko Björkroth A-Insinöörit Oy:stä esittelivät valmisteilla olevaan oppaaseen liittyen rakennusten vaipan yli vallitsevan paine-eron mittaamista ja mittausohjeen valmistamisen yhteydessä paine-eron hallintaan liittyviä huomioita. Mittausohje on tulossa lausuntokierrokselle syksyllä.

Aihepiiri on tullut entistä ajankohtaisemmaksi rakennusten tiiviyden parantumisen johdosta. Kun sata vuotta sitten vaipan tiiveys ilmanvuotoluvulla q50 ilmaistuna oli luokkaa 10- 20 ja vuosituhannen vaihteessa luokkaa 4, ovat uudet rakennukset tiiveydeltään 1 …3 ja kaikkein tiiviimmät jopa luokkaa 0,1. Tämä asettaa vaatimuksia myös ilmanvaihdon tasapainolle, jotta paine-ero vaipan yli ei kasvaisi liian suureksi.

Esitys oli mielenkiintoinen ja herätti paljon keskustelua, jota käytiin mm. seuraavista aiheista:

• suuren alipaineen välttämisessä pyritään siihen, että rakenteissa olevien vaurioiden aiheuttamat epäpuhtaudet eivät kulkeutuisi rakennuksen sisälle
• sisäisen kosteuskuorman kulkeutuminen rakenteisiin nähdään pienempänä riskinä tavanomaisissa rakennuksissa
• tiiviillä rakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka ilmanvuotoluku on alle 2. Ilmatiiviys on yksi keino, kun pyritään energiatehokkaaseen rakentamiseen. Tällöin ilmanvuotoluku on luokkaa 1 …0,7.
• on erotettava toisistaan rakennuksen tiiviys ja rakenteen tiiviys. Voi olla suunnitteluratkaisuja, joissa rakennuksen tiiviyttä on heikennetty hallitulla vuotoilmareitillä. Tällöin rakenteet ovat vuotoreittiä lukuun ottamatta tiiviitä.
• kun rakentamisen määräyksissä pyritään pieniin paine-eroihin, on paine-eron mittauksessa eliminoitava pienetkin virhemahdollisuudet à mittauskorkeuden vakiointi tai tuloksen redusointi vakiokorkeuteen
• rakentamistapana voi jatkossa mahdollisesti olla pyrkiminen ilmanvaihdon tasapainoon ja sen jälkeen paine-eron hallinta aktiivisimmilla keinoilla tarvittaessa jopa huonetasolla

Rakennustarkastajien kuulumisia

Harri Aavaharju Vantaan kaupungilta, kertoi ajankohtaisia kuulumisia rakennusvalvontojen näkökulmasta. Taustoitukseksi Harri viittasi juuri julkaistuun Rakennettu ympäristö -lehden numero 3/2019 artikkeliin, jossa käsitellään Talotekniikkainfon oppaita asetusten tukena. Linkki lehden sähköiseen versioon on tässä: http://www.rakennettuymparisto.fi/ ja artikkeli on sivulla 50.

Rakennusvalvonnat ovat jo jonkin aikaa kehittäneet yhteisiä toimintamalleja ja käytäntöjä ns. Top10 -yhteistyössä. Keväällä Tampereella olleessa kokouksessa sovittiin, että eri aihealueet kokoontuvat kerran vuodessa pienemmällä porukalla ja iso yhteisseminaari on kerran vuodessa. Talotekniikan osalta on sovittu, että talotekniikkatarkastajat ja 10 suurinta suunnittelutoimistoa pitävät kokouksen talotekniikan aihealueen käytännöistä 15.10.2019. Taltekasta mukana on Juhani Hyvärinen.

Rakentaminen jatkuu rakennusvalvonnan näkökulmasta tarkasteltuna vilkkaana. Painopiste asioinnissa on siirtynyt lupahakemuksista toteutuksen valvontaan.

Rakentamismääräysten rakenteen muuttuminen ohjeiden poistumisen osalta antaa vapauksia, mutta samalla on huomattava, että suunnittelijoiden vastuu kasvaa. Talotekniikkainfon oppaiden osalta viime aikoina keskustelussa ovat olleet mm. seuraavat asiat:

• hulevesiasiat, jotka uutena huomioitavana asiana vaativat oman oppimisaikansa
• hulevesijärjestelmien vaihtoehtoisina ratkaisuina viherkatot
• seinäpuhalluksen etäisyydet parvekkeista ja erikseen määritellyistä avattavista ikkunoista
• oppaan taulukot antava sijoitteluohjeita ja mikäli ohjeiden etäisyyksistä halutaan poiketa, on toimivuus tarvittaessa varmennettava esimerkiksi simuloimalla

Lisäksi keskustelussa yleisemmin on tavoite rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisestä. Tavoite on hyvä ja ymmärrettävä, mutta vaatii vielä paljon työtä, että käytännön ratkaisut normaaliin rakentamiseen ja rakentamisen lupamenettelyihin löytyvät.

Talotekniikan oppaat

Juhani Hyvärinen kävi läpi Talotekniikkainfo-palvelun tilanteen. Kevään aikana on käynnissä ollut oppaiden päivittäminen ja lisäksi on pohdittu alustan sisällön jatkokehittämistä.

Talotekniikkainfo on osoittautunut paljon käytetyksi palveluksi. Sivuston kävijäseuranta käynnistyi 22.10.2018 ja sen jälkeen sen sivuja on ladattu hieman yli puoli miljoonaa kertaa ja yksittäisiä kävijöitä (IP-osoite) on ollut noin 35000.

Päivityksen tilanne

Sisäympäristöryhmän kokouksessa 22.5.2019 päätettiin kevään aikana tehdyn päivityskierroksen tulosten julkaisemisesta. Päivitykset Sisäilmasto ja ilmanvaihto sekä Vesi- ja viemärijärjestelmät -oppaista julkaistiin 11.6.2019. Julkaisemisen jälkeen on keskusteltu seuraavista asioista saatuihin kommentteihin perustuen. Kommentit ja kommenttivastaukset on julkaistu julkaisualustalla.

• Seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen etäisyys naapurin parvekkeesta ja tuuletusikkunasta à tältä osin on korjattu myös opastavaa tekstiä (muutoskohdat ja päivämäärät merkitty)
• Paine-eron ohjearvot (asuinhuoneistojen kylpyhuoneet 2-5 Pa alipaineisiksi)
• Asuinhuoneistojen keittiöpoiston yhdistäminen muiden tilojen poistoilmaan
• Pystysuuntaisen vyöhykkeen korkeus

Kolmantena oppaana Talotekniikkainfossa on Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas. Sen osalta päivitysryhmänä toimii suunnittelutoimistojen ja rakennusvalvonnan edustajista koostuva ryhmä, jonka jäsenet ovat seuraavat: Hannu Martikainen, Jukka Tyni, Ossi Myllymäki, Urpo Koivula, Jussi Ainamo, Aki Kurronen, Harri Aavaharju ja Petri Perkiömäki. Päivitystyö on vielä kesken kuvien puhtaaksi piirtämisen osalta. Tavoitteena oli, että opas olisi käsitelty tässä kokouksessa, mutta tähän aikatauluun ei pystytty.

Paloturvallisuusoppaan osalta sovittiin, että oppaan luonnos jaellaan sen valmistuttua kokouksen osanottajille. Opas julkaistaan Talotekniikkainfossa, ellei kokouksen osanottajilta tule jotain ehdottoman kriittistä julkaisemisen estävää palautetta. Kommentit ovat tervetulleita ja ne viedään talotekniikkainfoon ensi kevään päivityskierrosta odottamaan.

Talotekniikan konseptit

Toukokuun kokouksessa todettiin, että Taltekan piirissä on keskusteltu ja alustavasti sovittu, että sen jäsenistö ryhtyy keräämään konsepteja olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Kehitettävät konseptit on tarkoitus pitää neutraaleina niin, että niiden antamiin tietoihin voitaisiin tukeutua riippumatta siitä, ketkä konseptien mukaisissa ratkaisussa käytettävät laitteet valmistavat tai toimittavat.

Konseptien kerääminen käynnistyi elokuun loppupuolella Talotekniikan konseptit -hankkeena ja siihen on saatu rahoitusta Rakennustuotteiden Laatu Säätiöltä, sekä Taltekalta, 9:ltä yritykseltä. Rahoitusta haetaan myös ympäristöministeriöstä. Konseptien kehittämiseen voi osallistua samalla tavalla kuin Talotekniikan oppaidenkin kehittämiseen ja mukaan kehittämiseen toivotaan myös käyttäjätahojen edustajia. Konseptien kehittämistyön yhteisenä tehtävänä on vaatimusten määrittäminen konseptien toimivuudelle ja konseptien toimivuuden osoittamistapojen linjaaminen. Hankkeen esittelysivu löytyy oheisesta linkistä https://www.talteka.fi/yhdistys/olemme-mukana.

Konseptit julkaistaan osana Talotekniikkainfoa, jonne muodostetaan tätä varten uusi osio. Osion tekstit ja käyttäminen pyritään tekemään sellaiseksi, että asuntojen käyttäjät eli asukkaat ja talonyhtiön hallinnosta vastaavat tahot osaisivat löytää heille ajankohtaisen ratkaisun mahdollisimman helposti.

Standardisointikatsaus

Tuire Tommila Metstasta kertoi rakennustuoteasetuksen perusvaatimuksen 7 Luonnonvarojen kestävä käyttö piiriin kuuluvien ympäristöselostestandardien kehittämisen tilanteesta.

Ympäristöselosteiden sisältämää tietoa voidaan käyttää mm. rakennuskohteen hiilijalanjälkilaskennan lähtötietoina.

Mikko Nyman kertoi ajankohtaisesta standardin EN 308 päivityskierroksesta, joka on käynnissä syksyn aikana. Mikäli aikataulu pitää, tulee standardi lausuntokierrokselle tammikuun aikan.

Tulevia tapahtumia

• 14.10.2019 Finvac workshop
• 24.10.2019 LVI-päivät, Tampere
• 8.10.2019 Rakennusten energiaseminaari