Rakennusten energiatehokkuudella on tärkeä rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Rakennusten päätarkoitus on kuitenkin luoda olosuhteet, joissa ihmiset voivat hyvin ja pystyvät tekemään tehokkaasti töitä. Päämittarin tulisi olla sisäolosuhteiden laatu eikä energia- tai tilatehokkuus.

Suunnitteluvaiheessa korostuu energiankulutuksen minimoiminen ja rakentamisvaiheessa kannustimet saattavat puolestaan ohjata investointikustannusten minimointiin. Jos tuijotamme pelkkää energiatehokkuutta, olisi paras ratkaisu käyttää telttoja. Jos taas tyydymme tehostamaan tilankäyttöä, on optimi mahdollisimman vähän neliöitä työntekijää kohden.

Järkevään lopputulokseen ohjaavissa laskelmissa rakennusta vuokraavien ja sitä käyttävien yritysten tulisi huomioida ennen kaikkea se, miten sisäolosuhteet tukevat rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa. Mutta tekeekö joku tällaisia laskelmia?

Automaation ansiosta rutiinityön hoitavat koneet, ja ihmisille jää innovointi. Uudet innovaatiot kirittävät yrityksiä menestykseen. Sisäilman laadun ja henkilöstön työn tuottavuuden välillä on todennettu syy-seuraussuhde: sisäilman laatua parantamalla tuottavuuden on tutkimuksin osoitettu nousevan vähintäänkin 5-15 prosenttia.

Vinoutunutta näkökulmaa havainnollistaa, kuinka kokonaiskustannuksia arvioidaan kiinteistölle, jossa työskentelee satoja tietotyöläisiä. Kustannuksista 90 % muodostuu palkoista ja vain jokunen prosentti kiinteistön käytöstä ja vuokrasta. Jälkimmäinen on kuitenkin se, jota kiinteistön omistaja ja käyttäjä seuraavat, ja sijainnin ohella argumentti, jolla vuokralaisia houkutellaan.

Entä jos kiinteistön käyttäjä voisi valita, paljonko panostaa työntekijöidensä työn tuottavuuden parantamiseen (valitsemalla sisäilman laatutason)? Olisiko hän kiinnostuneempi 90 prosentista kustannusrakenteessaan – jolla hän samalla voi vaikuttaa yrityksen tuottoon – vai viilaisiko hän sitä tekijää, joka muodostaa muutamia prosentteja kustannuksista? Tällä hetkellä käyttäjällä ei ole vaihtoehtoja. Sisäilmaston ratkaisuja tuottava yritys ei keskustele kiinteistöä käyttävän yrityksen henkilöstöhallinnon kanssa, vaikka puhuttavaa mitä ilmeisimmin riittäisi. Keskustelu tulisikin kääntää kustannusten minimoinnista siihen, miten kiinteistö tukee käyttäjien hyvinvointia ja työtehokkuutta.

Kestävä rakentaminen huomioi koko elinkaaren aikaiset kustannukset ja hyödyt aina kiinteistön käyttömukavuuteen asti – tärkeimpänä niistä sisäilman laadun – ja luo olosuhteet, joissa ihmisten osaaminen kukoistaa. Se, joka ensimmäisenä kehittää liiketoimintamallin, jolla sisäolosuhteisiin liittyvä tuottavuuden parannuspotentiaali saadaan kiinteistöä käyttävän yrityksen hyödyksi, on tulevaisuuden varma menestyjä.

Tarja Takki
toimitusjohtaja
Halton Oy